keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Lievä tuomio: Rattijuopolle ehdollista lapsen kuolemantuottamuksesta

"49-vuotias imatralaismies on tuomittu viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen 10-vuotiaan tyttärensä kuolemantuottamuksesta. 

Tuomio tuli yhteensä neljästä rikosnimikkeestä: kuolemantuottamuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta, liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä liikennerikkomuksesta.


Imatralaistyttö kuoli maanantaina 3. marraskuuta 2014 Karhumäenkadulla, kun tytön isä törmäsi henkilöautolla kadun varteen pysäköityyn henkilöautoon. Mies oli ainakin 1,91 promillen humalassa, kun hän ajoi autoa kolmea lasta kyydissään.


Liikenneturvallisuuden vaarantaminen tuli siitä, ettei mies noudattanut riittävää olosuhteiden, pimeän ja sateisen illan, edellyttämää varovaisuutta, kun hän törmäsi kadulle pysäköityyn autoon.


Liikennerikkomukseen mies tuomittiin, koska hän ei huolehtinut siitä, että etupenkillä matkustaneella tytöllä olisi ollut turvavyö. Kuljettajan olisi pitänyt huolehtia vyön käytöstä, koska matkustaja oli alle 15-vuotias."

HANNA GRÅSTEN


Koko uutinen kuvineen luettavissa IL:n sähköisestä mediasta.

BSF-kommentti:

Rattijuoppo tappaa tilastojen mukaan
 useammin itsensä kuin jonkun toisen mutta
 sellaisista tilastoista ei ole syyttömille
  "apua", kun sattuu poikkeuksia. Ajajan 
kuolema ei ole  tässäkään toivottava asia.
 Saattaa 
ainoastaan heikosti kuvitella miten suuri on
 ajajan suru, kun onnettomuudesta - vai
 voidaanko  puhua onnettomuudesta kun
 juominen ennen ajamista on edeltä itse
 valittu teko? - on selvitty ja oma osuus 
itselle ja muille paljastunut.


Tuomiosta sen verran, että ehdollinen
 rangaistus tässä tapauksessa on
hämmästyttävän vähän. Tietysti lapsen
 menetys on suurin "rangaistus"rikokseen 
syyllistymisestä, mutta onko niin, että
 omaan lapseen kohdistunut kuolemantuottamus
 on jollain tavalla vähemmän moitittavaa 
kuin vieraaseen lapseen kohdistunut?   

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.